Syöpähoidot nyt ja hoitojen tulevaisuus

Posted on Leave a comment

Vuosittain yli 27 000 suomalaista sairastuu syöpään. Sairastuneiden määrä on kolminkertaistunut 1950-luvulta lähtien, ja joka kolmannella todetaan syöpä jossa-kin vaiheessa elämäänsä. Yhä suurempi osa eli 50–60 % potilaista paranee sairaudestaan. Suomi on myös yksi Euroopan kärkimaista syöpäkuolleisuuden vähentämisessä. Käännekohta syövän hoidossa on tapahtunut 2000-luvulla ja uusien, tehokkaam-pien lääkehoitojen käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa merkittävästi. Anestesialääkkeiden ja […]

2000-luvulle tultaessa suomalaisten kuolleisuus syöpään on yksi Euroopan pienimmistä ja hoitotulokset huipputasoa Euroopassa.

Posted on Leave a comment

Syöpä on silti haaste sekä yksilölle että yhteiskunnalle. On tärkeää, että tutkimus-tieto syövän ehkäisystä ja tehokkaimmista hoidoista on kaikkien käytettävissä. Suurten ikäluokkien tullessa ikään, jossa syöpä yleistyy, yhä useampi sairastuu syöpään. Sairastava tarvitsee yhteisön tukiverkon ja erilaisia palveluita. Asianmu-kainen kivunlievitys loppuvaiheen syövänhoidossa on yksi haasteista, joihin yh-teiskunnan on vastattava entistä paremmin.

1982 Syöpäsairaiden lasten ja nuorten vanhempainkerho Eppulit perustetaan

Posted on Leave a comment

Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen alaisuudessa toimiva virallinen potilaskerho Ep-pulit tarjoaa tukea ja toimintaa syöpälasten perheille. Eppulit toimii Vaasan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella eli käytännössä koko vanhan Vaasan läänin alueella. Alueella sairastuu vuosittain noin 15 uutta lasta syöpään. Eppulit-kerho perustettiin syöpään sairastuneiden lasten vanhempien toimesta vuonna 1982. Se on toiminut tauotta jo yli 30 vuoden ajan. Eppulit-kerho […]

1960-luku

Posted on Leave a comment

Suomen Syöpäyhdistys lisäsi syövän ennaltaehkäisyyn liittyvää toimintaansa 1960-luvulla. Se alkoi kampanjoida aktiivisesti tupakoinnin vähentämiseksi. Toi-minta huipentui tupakan vastaiseen lakiin, jonka eduskunta sääti 1976. Tupakan vastainen toiminta on jatkunut aktiivisena läpi vuosikymmenten. Tupakoivien mää-rä on vuosikymmenten kuluessa romahtanut: kun 1920-luvulla suomalaismiehistä 70 prosenttia tupakoi, on luku pudonnut 2010-luvulla 19 prosenttiin. Tupakoinnin väheneminen näkyy sairaustilastoissa: keuhkosyöpäluvut kääntyivät […]

1956 Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen perustaminen.

Posted on Leave a comment

Yhdistyksen toimialueena on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Jo yli viidennenkymmenennen vuoden ajan on yhdistyk-sen tavoitteena ollut parantaa syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa sosiaalista hyvinvointia, vaikuttaa syöpään sairastumisen riskien vähenemiseen, edistää syö-vän varhaistoteamista ja tukea alan tieteellistä tutkimusta. Pohjanmaan Syöpäyh-distys on Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö. Pohjanmaan Syöpäyhdistyksellä on toimipisteet Vaasassa, Seinäjoella, Kokko-lassa ja Pietarsaaressa, sekä potilasosastoja useilla […]

1953 Syöpätautien rekisteröinti Suomessa aloitettiin maanlaajuisesti

Posted on Leave a comment

Syöpätautien rekisteröinti perustuu lakiin terveydenhuollon valtakunnallisista hen-kilörekistereistä. Silloin lääkintöhallitus pyysi kiertokirjeessään jokaista Suomessa toimivaa lääkä-riä, sairaalaa ja laboratoriota ilmoittamaan kaikki tietoonsa tulleet syöpätapaukset tai sellaiseksi epäillyt syöpätilastoon, jota ylläpidetään Suomen Syöpärekisterissä. Lääkäreiltä, sairaaloista ja laboratorioista saapuvista syöpäilmoituksista sekä Ti-lastokeskuksesta saatavista kuolintodistustiedoista muokataan tilastolliseen käyt-töön soveltuva tietokanta, josta tuotetaan taulukoita ja muita yhteenvetoja mm. jul-kaistavaksi Syöpärekisterin […]

1950-luvulla Syöpätautien tilastointi kehittyi ratkaisevasti

Posted on Leave a comment

Suomen Syöpärekisteri aloitti toimintansa Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessä 1950-luvulla. Samaan aikaan aloittivat toimintansa ensimmäiset maakunnalliset syöpäyhdistykset. Potilasjärjestöjä on perustettu 1960-luvulta alkaen. Suomen Syöpäyhdistys myi omistamansa radiumkodit kunnille 60- ja 70-luvuilla, jolloin sädehoidosta tuli lopullisesti osa julkista terveydenhuoltoa.